16.12.2009

Ensimmäinen digiskräppisivu! /My first digipage!


Olen aina ajatellut ettei digiskräppäys ole mun juttu, perinteisessä kun on se paperin tuntu, kolmiulotteiset koristeet ja "oikea" fiilis. Lisäksi se vaatii (taas) varaston uusia tarvikkeita ja loputonta opiskelua ohjelmien käytössä.

Mutta sitten.. Törmäsin Irene Alexeevan digisetteihin ja oivalsin että digiskräppäys voisi tuoda kuviin ulottuvuuden jota tavallisesti skräpäten olisi paljon hankalampaa: fantasian!
Ja kun olin saanut äitienpäivälahjaksi Photoshop elements 7 ohjelman, tarvittiin vain vähän harjoittelua (lue:useamman tunnin hampaiden kiristelyn ja tutorialien selailun) ja ensimmäinen sivuni on valmis!

Ajatuksena tehdä Danielille kansio jonka nimenä Toivon.. Eli nimensä mukaisesti asioita joita hänen elämäänsä toivon. Sen kummemmin synkistelemättä siis, mutta varmasti jokainen äiti joskus miettii, mitä jos ei ehdikkään nähdä lapsensa kasvavan. Pieni lapsi on niin uskomattoman varma omasta ihanuudestaan ja voimistaan maailman edessä, kun saisi osan siitä siirtymään siihen tulevaan aikuiseenkin :) Tietenkin toivon että olen paikalla sanomassa ne asiat kasvavalle pojalle, mutta jos jotain tapahtuu, jää edes jotain jäljelle , ja ehkä tätä tulee aikuisenakin joskus luettua..

Yllätyin myös digisettien edullisuudesta, ja latauksen voi tehdä heti. Tämä on siis loistava tapa skräppäillä lomalla, kuvat on koneella, samoin kaikki tarvikkeet, hiljaista, eikä tule sotkua! Valmiit sivut voi toki tulostaa itse, minä ajattelin tilata ne isompana eränä ulkomailta. (kotimaassa voi sidotuttaa digikuvakirjan)
Tänään Irenen setit myynnissä puoleen hintaan, joten mitäs jos.. ;)

Text on the page says: (Album name is I hope..) ..that you never loose your courage to reach for the brightest stars.But remember, it´s not as important to reach them, as it is to try.


I have always thougth, that digiscrapping is not my thing. The feel of papers, embellishments and all 3-d of the traditional style just seems to win in every way. Besides it would need a supplystash of yet another kind, not to mention all the learning it takes to master the programs..

But then.. I stumbeled on kits from Irene Alexeeva, and I realized there is a dimension digital could bring to the page: fantacy! And since I got PSE7 for Mothersday, it didn´t take much (read: hours of teethgrinding and reading tutorials) to get my first page done!

I wanto make a book for my son Daniel, named I wish.. Filled whith thigs I hope for his future. I´m sure every mom sometimes wonders what if your not around to see your baby grow. Not meening to be gloomy, but just incase I won´t be around to help him keep some of that childlike belife in hi´s own exellence, attleast he´ll have this. And if I´m around to tell him these things, maybe he´ll flip threw it anyway :)

Sets are suprisignly cheap, you get to download them right away, so this is a perfect way to scrap on holidays etc. It´s quiet, and NO MESS! lol

Today all her sets are 5o% off!

8 kommenttia:

Maaret kirjoitti...

Siis WAU! Olenkohan koskaan nähnyt mitää vastaavaa, tarkoitan näin täydellistä skräppisivua, jossa tunnelma ihan käsin kosketeltavaa ja jollain muotoa hyvin liikuttavaakin.
Sähän olet synnynnäinen skräppääjä!

Carita kirjoitti...

Voi kiitos Maaret! Tavallista skräppäystä olen kyllä harrastanut (eli hamstrannut tavaroita ja ideoita, valmiita sivuja on alle 10..)
Mutta tämä on minulle vielä uutta ja ihmeellistä :)

Mervi kirjoitti...

Satumaisen ihanaa, kuin prinssikirjasta, kiva kun näytit tämän meille;-))m

Sari kirjoitti...

Meinasin ihan pudota penkiltä. Aivan mahtava tunnelma ja mitä ihanin toivomus...palaan takaisin tuijottamaan sivua:)

Leenamummi kirjoitti...

Kyllä olet saanut hyvän idean ja toteuttanut sen loistavasti!!!
Ihan lyömätön kokonaisuus, on sitä pikkumiehen hieno ISONA katsella ja ihmetellä äidin toiveita ja tuumailuja. Hyvä ne on näin kirjata, voi olla ettet sitten kuitenkaan kaikkea muistaisi sanoa.

Miijja kirjoitti...

Tämä vei kyllä sanat suusta...

en koskaan ole nähnyt kyllä kauniimpaa skräppisivua!!

Tähän olis helppo hurahtaa,(varsinkin kun tulos on noin hieno), mutta hampaiden kiristeleminen ja ohjeiden lukeminen ei kuulosta kovin mielenkiintoiselta sitten kuitenkaan.
Sinun tekemien skräppisivujen ihasteleminen saa riittä.

Montakos sivua meinasit tuohon kansioon tehdä *wirn* (viittaan tän päiväiseen puheluun ;D)

Mä muuten näytin isännälle tätä sun tekemää sivua, ja hän ihasteli myös ja totesi, että onkos mun skräppääminen sitten analogista :D

Mukavaa viikkoa sinne, yritetään päästä jossain välissä käymään :)

Carita kirjoitti...

Kiitokset kaikille, onpa ihana saada tällaista palautetta, varsinkin kun itsekin on uudesta asiasta (taas) ihan tohkeissaan :)

Miijja, vai olikos se sitä anaal..*reps* ainakin se hinkutus ;)

Hiljaiseksi vetää jos miesväkikin tykkää, nämä kerrat meillä sen verran harvassa :D Ja AINAKIN kaks sivua teen! Tänä vuonna..tai siis ensi...

Ritva kirjoitti...

WAUUUUUU! uskomaton sivu, aivan upea ja että joku jaksaa kahlata niitä ohjeitakin...huh huh....
tosiaan on kyllä varmasti pikkumiehen ihana katsella isona, että miten se äippä onkaan tehnyt upeita juttuja!

Itselläni ei riitä äly eikä kärsivällisyys (nimim. kokemusta yrittämisestä on, fotoshoppii 10 v sitten, huh huh)

Esittelepä tuotoksiasi edelleen, näitä on aivan ihana katsoa, kaikkia teoksiasi - ana ja digi :))