Skräppihetket haaste #14

 Tällä kertaa skräppihaasteessa haetaan "jotain kankaista".  Minä en juuri muuta tähän sivuun käyttänytkään! Tausta on kahta eri kangasta, DCVW:n fabric paper- lehtiöstä. Kysessä siis ohutta kangasta, joka on tarrapinnaltaan kiinni pohjapaperissa.

  Lisäksi sivuun tuli koristeeksi wanha nenäliina, niitä onkin hyvä hyödyntää tähän haasteeseen, kooltaan kun ovat aikas lailla sen 12 tuumaa!

 Otsikon nenäliina kuitenkin viittaa tarinaan joka on vetoketjun takana piilossa. Ennen lapsia en juuri koskaan liikuttunut kyyneliin asti, mutta esikoisen synnyttyä olen alkanut vollotella ihan joka paikassa... Nenäliinoja on siis pitänyt alkaa kanniskella mukanaan.
 Ei voi lukea liikuttavia runoja, elokuvat saavat ehdottomasti itkemään, ja vakio silmienkostuttaja on tietysti omat pojat. Jokin veljesten keskinäisen rakkauden kasvamisessa vaan saa omankin sydämen pakahtumaan!

 Vetoketju koristeena ja takaa pilkottaa journaling-lappu

Romanttinen nenäliina on laskosteltu kuvan alle koristeeksi. (Miten muuten näihin on voinut sen kummemmin niistää kuin kyyneliäänkään kuivata...?)

Skräppihetket haaste #13 Metallinen tunnelma & embossaus

 Tällä kertaa haasteessa haetaan metallista tunnelmaa, ja kohokuviointia. Minua inspiroi tällä kertaa kuva rakkaasta ystävästä, joka on paitsi kaunis, myös uskomattoman vahva. Tarinointi tällä kertaa piilossa, mutta yleisajatuksena, sanontaa lainaten,;You never know how strong you are, until life gives you no other choice.




 

Vintiö skräppihetket-haasteeseen #12

 Pitkästä aikaa pääsin osallistumaan skräppihetket-haasteeseen, askarteluhuone on ollut ovelle asti täynnä tavaraa välisäilytyksessä varaston ja autotallin siivouksen ajan..

Tällä kertaa haasteena "Kajoa kuvaan". Liian usein tulee kuvaa pidettyä niin "pyhänä", ettei sitä tule muokanneeksi millään tapaa, muoto on aina se missä sen on tulostanut/teettänyt, tai korkeintaan siitä tulee leikattua esim. neliö.

  Kuitenkin kuvaa voi muutella rajustikkin, leikata hahmoja irti, tai tehdä jopa oman 3-d kuvan! Jo se että leikkaa kuvan mosaiikin tapaan tuo siihen ihan toisenlaisen tunnelman.  Kaunista jälkeä ilman huomiota itse kuvasta vieden saa leikkaamalla vaikka reunusleikkurilla kauniin pitsin kuvan reunoihin, rajaamalla stanssilla yksityiskohdan, tai korostamalla kuvassa olevia muotoja leikkaamalla niitä pitkin. Uskalla koskea! Myös kuvan päälle voi liimata koristeita!

Minä lähdon toteuttamaan haastetta kuvassa jossa esikoinen virnistelee lippansa alta. Viisivuotias on jo oppinut juksaamaan, käyttämään hyväksi hetkeä kun äiti on puhelimessa ja mielikuvitus tuottaa sellaisia päähänpistoja ettei välillä tiedä itkeäkö vai nauraa...

  Kuvan reunoja on käynyt joku riiviö "nakertamassa", hampaanjäljet leikkasin pienellä piparileikkurilla. Aloitin valkoisella pohjapaperille, johon suihkuttelin keltaista ja oranssia, sen päälle sikin sokin rub-on kuvioita. Oranssi paperi, ja siihen otsikko ja teksti. Luonnossa nuo puraistut kohdat erottuvat paremmin, nyt ensisilmäyksellä näyttää liiankin suorakulmiolta edelleen.. Kuvioita levittelin myös kuvan päälle, ja kuvan kohde sivun nähdessään päästeli heti kräks-poks-piuuh-ääniä katsellessaan sivua, joten taisi osua kohdilleen..

Skräppihetket haaste #5

HISTORIANI

Tällä kertaa siis aiheena, ja minä päätin tallentaa palan luonteen historiaa :)

Huithapelia löytyy vieläkin, hukkasin nimittäin kameran akun, ja siitä johtuen tällä kertaa digisivu! Hetkeen ei ole tullut niitä tehtyä ja vaikka lopputulos on yksinkertainen, tuli sen kanssa tovi vietettyä..  Alla vielä sivun teksti :)

 Lapsesta asti olen ollut kauniisti sanoen suuripiirteinen, mitä järjestyksen pitoon tulee.  Äiti patisteli nuorta tytärtään siivoamaan, sanoen: "Tyttönen elukka ja kaikki jää kuin hatinpaska mättäälle"

  Sen sijaan että olisin siivonnut, mietin mikä se sellainen hatti mahtaa olla.. Teini-ikäisenä eteen osui jostain lause: "Luonto pyrkii epäjärjestykseen". Varmasti onkin näin, tosin sillä tarkoitetaan luonnossa hyvin harvoin esiintyvää liiallista symmetriaa, ei tekosyytä jättää kaikki mullinmallin..

 Mutta kuinka ollakaan, kun esikoinen syntyi, kaikki muuttui. Tahdon epätoivoisesti talon tyhjäksi turhasta tavarasta, varsinkin kaikki ne  opiskeluvuosina kerätyt "kirpparilöydöt" pitäisi saada pois, moni huonekalu, ja niin..iso osa askartelutavaroista.

 Epäjärjestelmällisyys yhdistettynä hamstrausviettiin tuottaa tuskaa nyt yhtäkkiä nipottamiseen asti menevälle Uudelle Minälle. Haluan että tavaroilla on omat paikkansa, ja että ne myös sinne laitetaan!
Horoskooppini väittää nousevan neitsyen merkin tekevän minusta 30 ikävuoden jälkeen pikkutarkan, ja kyllä tässä nyt aika ääripäässä ollaan!

  Silti toivotan tämän muutoksen tervetulleeksi, ehkä voin kuitenkin vielä harkita tarvitseeko ihan kaikelle olla nimilaputettuja lokeroita...


Kuvat sivuun valitsin askarteluhuoneesta, sattumalla olen sen joskus kuvannut myös sekasortoisena. Mutta kyllä tämä talontyhjennysvimma käsittää ihan koko kodin, toivon mukaan syksyyn mennessä on raivattu kaikki komerot ja varastot, ja luovuttu siitä tavarasta joka ahdistusta aiheuttaa!

Skräppihetket haaste #4/ CSI #61

Tällä kertaa Skräppihetket haasteen aiheena on

MIELIALA

Tällä kertaa yhdistyi kaksi haastetta, olen seuraillut CSI-haastetta pidemmän aikaa, mutten vielä ole osallistunut. Haasteen värimaiilma tuntui omalta, ja siitä tuli mieleen ruoste, inspiraatiosivuja lukiessa se jalostui tunteeseen siitä miten rakkaus muuttuu vuosien myötä. Se taas osui meidän haasteemme aiheeseen ja tässä lopputulos!

 

CSI-haasteen jokaisella kerralla tarjotaan myös tulostettavia koristeita, tähän käytin alimmaiseksi yhden printatun sivun (tekstiä ja perhosia)

 

 

 Ruosteinen sydän syntyi Cameolla, yhdistelin muutaman kuvion takorautaiseksi sydämeksi, laikkasin kaksi kertaa ja liimasin yhteen, näin nuo piikkikuviot sain kolmiulotteisimmiksi.

Ruoste-efektin sain aikaan Paperilohikäärmeestä ostetulla tonic studion setillä. Ihana!
Journaling teksti jää vähän sydämen varjoon kuvissa, mutta kuuluu siis näin:
 

"16 yhteisen vuoden jälkeen, rakkaus on elämän ahjossa taottu,

kiemurainen ja kestävä. Vastoinkäymiset ovat ruostuttaneet pintaa, mutta rauta ei ruostetta säikähdä, se on pinnan patinaa joka suojaa vahvaa ydintä. Nuorena ehkä haaveilin kiiltävästä kullasta, nyt viisaampana olen mieluummin...(ruosteessa)"

Tähtipölyä

Tällä kertaa Skräppihetket-haasteessa aloitetaankin "tyhjältä pöydältä", eli kaikki tehdään itse! Tausta, koristeet jne. Päätin kokeilla "jotain" uusilla suihkeilla ja väreillä, niitä kun on tullut kerättyä viime aikoina. Tuntuu että väriä kaipaa pitkästä aikaa töihin, ja mix mediakin kiinnostaa..

Halusin käyttää kuvan kuopuksen ensihetkistä. Harvemmin kai synnärin hämärissä räpsityt kuvat ovat teknisesti onnistuneita, mutta hetken ainutlaatuisuus tekee niistä aina korvaamattomia.

 Ristiäisissä pappi siteerasi Samuli Edelmanin kappaleen kohtaa: " Äiti nostaa rinnoilleen, lapsen vastasyntyneen, silmissään on vielä tähtipölyä" Halusin sen tähän sivuun ja kuvaan, joten taustaksi tarvittiin avaruutta..

Katselin ensin kuvia haulla "milky way" ja aloitin sitten valkoisesta paperista. Ensimmäiseksi testiin pääsi goose bumps-aine Tarun innoittamana, annoin sen kuivaa ja siihen päälle sitten sinisiä ja violetteja mistejä eri valmistajilta. Goose bumps toimii resist-tekniikkana, eli sen kohdilta näkyy pohjaväriä läpi  (vaihtelevasti) näin sain tähdet taivaalle. Tein samalla kertaa kolme paperia, avaruudesta tuli useampi skräppäysaihe mieleen :)

Lisäksi glittereitä, kangasta, panpastelleja (nämäkin Tarun suosituksesta hankittu ;) ) ja tähtiä ketjuineen. Sivu oli mielestäni valmis tässä vaiheessa.

 Mutta sitten kun olin katsellut sitä hetken, tajusin että kaipaahan se lisää! Niimpä otsikko (Cameo) löysi paikkansa ja yhtäkkiä muistin kehystysidean joka on odottanut toteutusta jo yli vuoden! Pikainen piipahdus autotalliin, laulunsanojen lainaus tulostettuna vellumille ja ensimmäinen ikkunatauluni on valmis!

Olen hankkinut kasan näitä kehyksiä Romuritarilta aikoinaan, ja nyt ensimmäinen sai sivun sisälleen. Ikkunalasi on aavistuksen värillistä, mutta tässä sivussa se ei haittaa, ja vanha lasi valumineen tuo vain eloa tähän tauluun. Kehyksessä oleva teksi on lasin päällä. Laitan vielä muutaman paremman kuvan kunhan päivänvalossa kuvaan, mutta en muista milloin viimeksi olen näin innolla jotain tehnyt! :)  Osallistukaahan haasteeseen!

Katutaiteilija /Street artist

Ensimmäinen Skräppihetket haaste on julkaistu! Aiheena on kuvakollaasi, eli pienistä kuvista kootaan sivu täällä kertaa. Minulla on (paha) tapa kuvata aina kymmeniä kuvia yhdestä hetkestä, ja niiden skräppääminen tuottaa tuskaa.

Tällä kertaa sain kuitenkin juuri sen verran kuvia kaksisivuiselle layoutille kun halusinkin! Pienet kuvat tulevat siis ehdottomasti käyttöön jatkossakin :) Vuoden Skräppääjäkisasta palkinnoksi saamani pikku tulostin (Canon Selphy) on siitä kätevä että se tulostaa halutessa valmiita kollaaseja, tai esim. 4 pikkukuvaa yhdelle paperille, mutta toki isompi tulostin hoitaa saman asian!

 Tällä kertaa skräppäsin esikoisen katuliiduilla koristelua. Piirrokset ovat aina autoja, mutta onneksi käytössä on kaikki värit! Yksi kuvista näyttää missä asennossa taiteilija välillä tarkasteli työtään, muistan nähneeni äidistäni kuvan samassa asennossa, olisikohan ollut joltain taideleiriltä.

Useampi kuva tuntui aika hallitsevalta elementiltä, ja siksi taustalle yksivärinen paperi. Otsikkoon halusin piirretyn tuntua ja koristeeksi pastelliliitukynillä raapusteluja. Yksinkertaista, mutta mielestäni aiheeseen sopivaa :) Tuntuu ettei inspiraatiota ole oikein viime aikoina löytynyt, mutta jospa se tästä taas lähtisi rullaamaan!

Haasteeseen voi osallistua 13.2 asti, tule mukaan!

This page was my first DT-work for Skräppihetket-challenge blog. This time we called for photo collages, and mine is of my first born making street art to my mom´s driveway. He took few steps back every now and then to look at his work, and the pose is just like my mom´w when she paints :)
Submissions are open until 13th of Feb.